NAGOYA 19.-22.10.

Nagoya on Japanin neljänneksi suurin kaupunki yli kahdella miljoonalla asukkaallaan. Se on ultramoderni metropoli, jossa kuitenkin on edelleen aistittavissa maan mielenkiintoinen, perinteinen kulttuuri. Nagoyassa on myös ainutlaatuinen sekoitus henkeäsalpaavia maisemia – ihaile Japanin Alppeja ja hohtavan valkoisia rantoja. Yamazaki-joen rannalla voi kulkea kävelyreittejä pitkin, tai vietä aikaasi shoppaillen kaupungin suurissa ostoskeskuksissa. Huokeahintaisissa ravintoloissa tarjoillaan erinomaista ruokaa. Nagoya sopii matkakohteena kaikille – kaupunki tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet seikkailuihin ja jännitykseen, japanilaiseen kulttuuriin tutustumiseen sekä rannalla rentoutumiseen. Nagoyan linna – entisöity linna, joka rakennettiin alunperin 1600-luvun alussa, mutta tuhoutui toisen maailmansodan aikana. Linna on Nagoyan kuuluisin maamerkki. Linnasta voit myös ihastella Japanin Alppeja. Atsutan pyhäkkö – perinteinen shintolainen pyhäkkö, joka tunnetaan myös Atsuta-Samana eli arvoisana Atsutana. Midland Square – Japanin viidenneksi korkein pilvenpiirtäjä kohoaa 247 metriin ja sijaitsee Meieki-alueella. Rakennuksesta löydät muun muassa ostoskeskuksen, lukuisia ravintoloita ja elokuvateatterin – kunhan et pelkää korkeita paikkoja.

Nagoya torstai 19.10.2017

Aamu      alkoi      siirtymällä      Hamamatsusta      Nagoyaan.      Matkalla      pysähdyimme      Red      Baronin moottoripyöräkauppaan.     Ensikertalaisille     kokemus     oli     hilpeä,     koska     paroonin     liiketila     ei prameudella   häikäise.   Vanha   nuhruinen   peltihalli.   Sisätilat   paljastivatkin   sitten   satojen   käytettyjen pyörien    myyntivaraston.    Mukana    oli    kaikkia    merkkejä,    muutamia    bemareitakin    ja    Bimotaa. Ameriikan   tuontina   oli   paikalla   harrikoita   sivuvaunulla   ja   ilman   sekä   muutama   poliisikäytössä   ollut sivuvaunu wingi. Uusia pyöriäkin löytyi Kawan ja Yamahan mallistosta. Asiaankuuluvat   seremoniat   pidettiin   ja   iloksemme   huomasimme   2012   reissulla   luovuttamiemme julisteiden   ja   “rekisterikilpien”   löytäneen   paikkansa   liikkeen   seiniltä.   Vastalahjana   johtaja   luovutti meille 31 metallista moottoripyörän pienoismallia, jotka jaettiin matkalaisten kesken. Lounas   nautittiin   Hotelli   Cypress   Mercure   Nagoyassa   aivan   keskustassa.   Ruoka   oli   jälleen   oivallista ja    palvelu    pelasi    kuten    muissakin    matkan    kohteissa.    Tästä    japanilaisten    ystävällisyydestä    ja asiakkaan huomioimisesta voisi ottaa muutaman kurssin suomalaiseen palvelukoulutukseen. Nagoyaan    saavuttuamme    tutustuimme    puolentoista    tunnin    ajan    Nagoyan    linnaan.    Mahtava, hienosti     entisöity     Shogunin     rakennuttama     linna     ja     sen     puutarhapiha     olisivat     ansainneet enemmänkin   aikaamme.   Linna   tuhoutui   1945   pommituksista   ja   sen   entisöinti   käynnistyi   yllättävästi vasta    2009.    Osa    alueen    rakennuksista    oli    valmiina    ja    osa    vielä    syntymässä.    Kierroksella    pääsi käymään mm. itse linnassa ja puutyöpajalla, josta näimme ikkunoiden läpi verstaan toimia. Hotelli   Castle   Plazaan   kirjauduttuamme   jakautui   porukka   vielä   pienempään   15   hengen   ryhmään, joka    jatkoi    bussillamme    Yamiyalle,    Tuutti-varaosien    mekkaan.    Ainakin    käytettyjä    nokka-akselin petejä kuului mukaan lähteneen -50% tarjoushinnoin.

Kioto perjantai 20.10.2017

Perjantai   aamu   valkeni   kohtuullisessa   pilvisessä   säässä.   Luotijuna   kuljetti   Laten   johdolla   ryhmä Kawan    Kobeen,    jossa    pojat    tutustuivat    Kawasakin    museo    ja    tuotantonäyttelyyn.    Sen    jälkeen vuorossa   oli   Hop-On   Hop-Off   nähtävyyskierros   ja   pistäytyminen   Chinatownissa.   Late   toi   ryhmänsä vielä junalla Kiotoon, jossa he liittyivät pois lähtevään joukkoon klo 16. Kiotoon     matkannut     bussimme     vei     meidät     ensin     Kinkakuji     Kultaiselle     temppelille,     jonne saavuttuamme    alkoi    sataa.    Turistimassojen    ryysis    oli    aika    huima    ja    sateenvarjojen    meri    peitti näkyvyyttä   joltain   osin.   Paikalla   oli   paljon   paikallisia   keltanokkia,   alakoululaisia,   joilla   oli   keltaiset lakit   kuten   suomenkin   ekaluokkalaisilla.   Hyväkäytöksiset   lapset   tervehtivät   meitä   iloisesti   ja   tekivät viitoset käsiä läpsäyttämälä kanssamme. Kinkakujin   tarinassa   eräs   nuorempi   munkki   päätti   käräyttää   koko   torpan   vuonna   1962.   Tarinan mukaan   äitinsä   riisti   hengen   itseltään   poikansa   teon   jälkeen.   Temppeli   rakennettiin   uudelleen   ja   se on alkuperäisen mukaisesti kullattu lehtikullalla. Turisteja ei lasketa temppelin sisälle. Toisena    kohteena    oli    tuoremarkkinat.    Huima,    katettu    basaarihenkinen    tori,    jossa    oli    tarjolla runsaasti   eksoottista   purtavaa,   kuten   vaikkapa   tikun   päässä   friteerattu   (tai   keitetty)   mustekalan poikanen    lonkeroineen    päivineen.    Erilaisia    kaloja    sekä    makeita    tikkuun    tökättyjä    herkkuja.    Itse kokeilin   Kyoydocia,   jossa   oli   nakki   tikussa,   päällystettynä   friteeratulla   maissitaikinalla.   Hyvää   oli. Myyjillä   oli   kaupanteko   hallussa.   Kun   turisti   saatiin   maistamaan   vaikkapa   seesam   salaattikastiketta tai seesaminsiemenistä ja soijasta tehtyjä makeisia, syntyi kaupat väistämättä. Lounaan   saimme   extrana.   Motegin   lippumaksuja   varten   perityista   ennakkomaksuista   jäi   sen   verran yli,    että    Niko    päätti    tarjota    niillä    lounaan    koko    porukalle.    Tämähän    meille    sopi.    Olimme    tosin aikataulusta   sen   verran   jäljessä,   että   lattiatasossa   nautitulle   lounaalle   jäi   vain   puolen   tunnin   sloti. Joten kuten siitäkin kuitenkin selvittiin, ettei kukaan jäänyt nälkäiseksi. Porukka    jakautui    vielä    hieman    tässä    kohtaa.    Muutama    lähti    käymään    oivalliseksi    kohteeksi osoittautuneeseen rautatiemuseoon ja oppaamme Naoko vei jälleen naisjaoston omille teilleen. Päivän    viimeinen    kohde    oli    Nijo-jo    linna.    Shogunin    Kiotoon    rakennuttama    majapaikka,    joka tunnetaan    satakielilattiastaan.    Mekaaninen    naulasta    ja    metalliliuskasta    koostuvien    naristimien Verisure suojasi sotapäällikköä. Rakennusta kiertävää terassia ei voinut kulkea äänettä.

Nagoya lauantai 21.10.2017

Matkan   ainoa   ohjelmaton   vapaapäivä   -   ostospäivä   meni   sekin   sateessa.   Onneksi   aamupäivä   oli kuitenkin   lähes   aurinkoinen   ja   porukan   golfarit   pääsivät   pelaamaan   yhdeksän   reikäänsä   hyvässä säässä   kuuleman   mukaan   hulppealla   PGM-tason   radalla.   Masa   sari   birdienkin,   joten   pelireissu   oli onnistunut ja paikalla ollut klubin johtaja koristeltiin asianmukaisin seremonioin. Nagoyan   keskustan   alla   kulkeen   satojen   metrien   pituisia   ostoskatuja.   Kahta   käytävää   rinnakkain molemmin   puolin   erilaisia   liikkeitä   ja   ravintoloita   ja   pääsy   päärautatieasemalle,   jonka   vieressä   on Tokyo Hands, BiC Camera ja muita tavarataloja. Nikon    johdolla    lähdettiin    taas    jahtaamaan    jo    hulluuteen    asti    metsästettyjä    ruuveja.    Näissä    JIS standardin   mukaisissa   ristipääruuveissa   on   museotarkastajillekin   kelpaava   kanta,   joten   niitähän   piti saada    viisi    kiloa.    Kahdella    taksilla    a´3000    jeniä    ruuveille    saatiin    hyvä    kilohinta.    Paikallinen “Bauhaus”   piti   sisällään   hyvän   työkaluvalikoiman,   josta   mukaan   tarttui   JIS   ruuveihin   sopivia   #3 ristipäämeisseleitä ja bitsejä sekä pari japaninsahaakin yms. Takseilla   jatkettiin   Old   Farts   Motorcycle   pajalle,   joka   olikin   sitten   kiinni.   Siitä   ostoskadulle,   jonka kauppojen tarjoomat eivät tosin sopineet matkabudjettiimme; Tiffany, Fend, Vuitton … Lauantaina   vaihdoimme   hotellia.   Siirryimme   bussilla   klo   16   kaikkine   kamppeinemme   Comfort   Inn lentokenttähotelliin.   Siellä   nopea   suihku   ja   vaatteiden   vaihto.   Sitten   siirtyminen   bussilla   takaisin keskustaan    Shabu    Shabu    illalliselle.    Pienten    alkuhässäköiden    jälkeen    nautimme    kolme    tuntia maittavaa   ruokaa   lihat   ja   vihannekset   itse   keittäen.   Olutta,   viiniä   ja   sakea   tuli   pöytään   jottei   jano päässyt   yllättämään.   Ilta   oli   oikein   onnistunut   ja   hilpeä   joukko   palaili   hotellile   mm.   Glenin   juttujen hauskuuttamana.

Nagoyan lentokenttä sunnuntai 22.10.

Aamiaisen   jälkeen   pääsimme   lentokenttähotellista   näppärästi   kuivin   jaloin   (taas   satoi,   toki)   tuubia pitkin   check-iniin.   Turvatarkastus   sujui   vauhdikkaasti,   vaikka   väkeä   oli   paljon.   Matka   kotiin   kesti vajaan    kymmenen    tuntia.    Mikäs    on    matkatessa    kun    complimentary    tarjoiluun    kuului    mainiota Asahi-olutta ja kaksi ateriaakin saatiin. Kaiken   kaikkiaan   onnistunut   reissu.   Paljon   säätämistä   ja   muutama   plan   B,   mutta   kokonaisuutena hyvä    retki,    josta    mm.    Martti,    Pekka    ja    Glen    kiittelivät    erityisesti    järjestäjiä.    Kiitos    itsellenne, saatoimme vain todeta. Matka on juuri niin hyvä kuin siihen osallistuvat sen kokevat.