Matkablogi - Kioto 13.10.2012

Shogunia tapaamassa

Shogunin   palatsi   sijaitse   Kioton   keskustassa,   joka   sinänsä   on   hyvinkin   laaja käsite.   Kioto   poikkeaa   tyyliltään   muusta   Japanista   koska   siellä   ei   sallita   yli kolmekerroksisia     rakennuksia.     Kioto     säästettiin     liittoutuneiden     yhteisellä sopimuksella   toisen   maailmansodan   pommituksilta   ja   onkin   sittemmin   noussut usealla kohteellaan UNESCOn maailmanperintölistalle. Shogunin   palatsiin   pääsee   kierrokselle   ilman   kenkiä.   Palatsi   on   taidokkaasti aikansa   käsityömestarein   rakennettu   ja   sen   erikoisuutena   on   satakielilattia,   joka soi     joka     askeleella.     Todennäköisesti     enemmän     vihollisten     varalle     kuin aistikkaiden     sointien     vuoksi     rakennettu.     Sointi     perustuu     rautanaulojen tuottamaan ääneen niiden koskettaessa pienten peltisiipien reunoja. Palatsin   ulkopuolella   on   suuri   puisto,   jonne   on   rakennettu   vesiaiheita,   kuten putouksia   ja   lampia   joiden   ylityksinä   on   yhdestä   kappaleesta   tehtyjä   kaarevia kivisiltoja.    Käsittämättömiä    aikansa    mestariteoksia.    Itse    palatsi    on    suojattu paksulla korkealla muurilla ja vallihaudalla, jossa bongasimme suuria Karppeja.

Kulttuuria ja turismia

Shogunilta    lähdettiin    pienellä    porukalla    etsimään    Do    It    Yourself-nimistä työkalukauppaa.    Meillä    oli    käytettävissä    vain    hatara    täplä    kartalla,    jonka perusteella    ajeltiin    kahdella    taksilla    reilu    puoli    tuntia.    Taksikuskit    ottivat tosissaan    asiakseen    löytää    myymälän,    pysähtyivät    kysymään    paikallisilta, soittelivat    moneen    paikkaan    jonne    sitten    yritimme    kertoa    mitä    haimme. Tuloksetta    palasimme    hotellialueelle.    Toinen    takseista    jätti    yli    20€    laskun veloittamatta,   koska   paikan   löytäminen   oli   hänelle   kunnia-asia   ja   nyt   se   ei toteutunut. Uskomatonta porukkaa ovat.

Jäähyväisillallinen

Niko    oli    järjestänyt    jäähyväisillallisen    Shabu    Shabun    merkeissä.    Nautimme kuuluisaa    mureata    Kobe-härkää    keittäen    sitä    pöydässä    omassa    padassa. Eräänlainen    fondue.    Padan    suolalla    maustetussa    vedessä    ohuen    ohueksi suikaloitu   liha   kypsyi   nopeasti,   jonka   jälkeen   paikalla   oleva   perinneasuinen tarjoilija   keitti   meille   vihanneksia   ja   riisikakkua   samassa   padassa.   Näitä   sitten nosteltiin   sekä   seesaminsiemenillä   maustettuun   että   soija/viinietikkapohjaiseen kulhoon,   josta   ne   hyvin   maustuneina   nautittiin.   Ilta   kruunasi   koko   reissun   ja taputeltiin kokoon Nikoa ja Masaa kiittäen. Katso päivän kuvasatoa tästä.

Japanilaiset

Yleinen ystävällisyys ja loputon kohteliaisuus tuli esille kaikessa eteemme tulleessa. Tekstissä mainittu taksiepisodi oli yksi muiden muassa, mutta hauskin oli ehdottomasti pienessä ravintolassa vietetyn illan jälkeinen tapahtuma. Ilta Sakea maistellessa jätti jälkeensä Kankolan Sepon repun ja palatessamme päivällä sitä hakemaan, oli ravintola kiinni. Yllätyksenä huomasimme ravintolan ulkopuolella kukkapöydällä pahvilaatikon (kuvassa) ja siellähän se reppu oli säilynyt koko yön. Tuskin olisi Helsingin keskustassa... Palasimme jäähyväisillallisen jälkeen yömyssyille tähän ravintolaan. Seppo ja Rade lahjoivat ravintoloitsijatytön ja hänen kolme läsnäollutta kaveriaan suomalaisilla tuotteilla. Muumi-tavaran saaminen sai aikaan melkoista kiljuntaa ja arigatoa tuli roppakaupalla. Jäipä hyvä mieli tästäkin illasta.